lauantai 17. syyskuuta 2011

Kuiva pieru on tärkeintä

Intialainen ruoka on paitsi oivallisen makuista myös erinomaista laihdutusruokaa. Kun aineenvaihdunta toimii vilkkaammin kuin ennättää kulkukoiraa sanoa, ei ole pelkoa, että kilot jäisivät vyötärölle. Olenkin ruokaillut kaikkien ohjeiden mukaisesti, suosien kasvisruokia sekä siistin oloisia paikkoja, pessyt kädet säännöllisesti, sekä välttänyt kuralammikoista juomista. Kaikista varotoimista huolimatta katala vatsatauti iski minuun koko voimallaan.

Vaikka vatsataudin kokeminen kuuluu Intian matkailuun samalla tavalla kuin Eiffel-tornin töllistely Pariisin visiittiin, ei se silti ole kokemuksena miellyttävimmästä päästä. Kun käyttää yön vessassa ravaamiseen, sekä vatsakipujen kanssa pyörimiseen miettien mikä pirulainen on huonovointisuuden aiheuttanut, tulee väistämättä äitiä ikävä, ja kyseessä onkin aivan Louvren jonossa tuntikausia maleskelemiseen verrattava kiirastuli.

Aamulehdessä kirjoitettiin tällä viikolla, että vapaudet ja kaikki ihanan humaanit ja pehmeät arvot johtamisessa tekee IT-alan työntekijöistä tehokkaampia. Itse olen viime aikaisten kokemusteni myötä vahvasti sitä mieltä, että asiantuntijana tärkein edellytys tehokkaaseen työhön on kuiva pieru. Paitsi, että se kertoo fyysisestä hyvinvoinnista se kohottaa myös mukavasti mielialaa!

Olin varautunut vatsavaivoihin hakemalla työterveyshuollosta etukäteen antibiootteja, jotka ovat varattu siihen tilanteeseen, että tauti kehkeytyy erityisen pahaksi. Antibiootteja aletaan syödä siinä vaiheessa, jos kuumeinen turistiripuli on jatkunut useita päiviä. Lääkärin ohjeistus saa minut nyt jäykäksi kauhusta, sillä olen varma, että siinä tilanteessa että joutuisin makaamaan kuumeisena vatsataudissa useita päiviä, sekoaisin päästäni ennen kuin antibiootteihin pääsisi käsiksi. Kokemanin lyhyempi aktiivinen businessripuli oli jo riittävän ikävä kokemus.

Kuten kaikissa elämän haasteissa, on tässäkin vastoinkäymisessä nähtävissä myös positiivisia puolia. Nyt kun kehoni on puhdistunut myrkyistä, ja kaikesta muustakin mitä sinne on joutunut, on hyvä alkaa puhdistaa myös sielua. Ajattelinkin, että seuraava askel ripulin jälkeen henkisen valaistumisen tiellä onkin meditointi kuuluisassa Osho Ashram joogakeskuksessa. Jos huomenna pystyn nauttimaan kiinteää ruokaa, suuntaan siis sinne pohtimaan syntyjä syviä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti