Prinssehäistä oppia

Kuuntelin viime viikolla töissä radiosta mielenkiitoisen haastattelun, jossa kukkahattutätejä edustavan Elämäntapaliiton kehittämispäällikkö Riitta Pakaslahti yritti väittää vastaan rehellistä ja kunniallista talousliberalismia edustavan Markkinointitoimistojen liiton hallituksen puheenjohtaja Jussi Liimataisen kanssa siitä saako alkoholia mainostaa vai ei.

Pakaslahtea kismitti se, että katukuvaan ja Salkkareiden mainoskatkolle oli ilmaantunut homo kertomaan miedosta alkoholijuomasta. Väitän vankasti, ettei Kjartanin panostus ole olennaisessa asemassa siinä miten paljon nuorten alkoholin kulutus nousee tai kasvaa. Alkoholia kokeilevat hauraat sielut saattavat vaihtaa Magyar -viinin tai äklömakean siiderin Åttå Drinkeroon, mutta tuskin heistä alkoholisteja mainoksen takia tulee.

Mainoskamppanjanahan tämä kansakunnan syvimpiä tabuja koskettanut kampanja oli suorastaan loistava. Sillä sohaistiin kahta Suomen kansakunnan suurinta tabua, viinan juontia ja miesten miehisyyttä. Perinteisesti viinaa juodaan pimeässä salaa, ja jos juodaan, on parasta juoda niin pahaa viinaa, että se laittaa ähisemään.

Samoja perinteitä kunnioittaen suomalaiset miehet ovat olleet päivät raskaassa työssä, rakentaneet illalla talon, tehneet yöllä lapsia, juoneet salaa sitä pahaa viinaa ja ajaneet vaimot ja lapset lumihankeen. Aamulla piti taas lähteä kukonlaulun aikaan raskaaseen työhän ja päästää perhe sisälle.

Nyt mainostoimisto juoksuttaa homon puhumaan drinkerojuomasta, joka on suorastaa pyhäinhäväistys lonkerolle, joka sentään kehitettiin Kekkosen aikaan jano juomaksi Helsingin olympialaisiin. Ei ihmekään että kansanterveys on vaarassa tämän mainoksen takia.

Kuten kirjoitin, että alkoholin kokonaiskuluttamiseen olisi syytä vaikuttaa pikemminkin kuin siihen mitä Suomessa juodaan. Paras tapa nuorten alkoholin kulutuksen villitsemiseksi olisi ottaa perusoppilaajuuteen kurssi ”Tuksun vaiheet”. Itsensä Suomen prinsessaksi kruunaneen perinteiseen alkolinkäyttöön selkeästi tottuneen Johanna Tukiaisen hääsekoiluun voi tutusta Seiskan nettisivuilla.

Kiteyttetynä tarina menee kuitenkin jotenkuten näin. Tuksun häät oli lauantaina, perjantaina aviomies Arto riipaisee reippaan kännin, pitää jatkot uusien parhaiden kavereiden kanssa. Silmät ristissä seuraavana aamuna Arto toteaa, että jännittää eikä ole krapula. Videosta päätellen tähän asti ei oltu vielä päästy.

Lauantaina Tuksun morsiuisneidot ilmoittavat, etteivät pääse paikalle, koska ovat nukkuneet krapulapäissään liian pitkään ja ovat missanneet lennon. Kesken häävalmisteluiden, nuorikon sisko soittaa katkolta. Häätilaisuudessa Tuksu kaatuu häävalssin aikana, kun molemmat ovat liian kännissä. Arto jatkaa dokaamista, syö koiran ruuat, antaa erittäin epäselvän haastattelun seiskalle, ja lähtee jatkoille.

Arto saapuu seuraavana aamuna hääsviittiin, jossa morsian viettänyt hääyönsä soolona. Arto on kovassa humalassa ja aamulla tehdään sovintoa. Häähumu jatkuu seuraavana päivänä Seiskan synttäribileissä jossa vastavihitty pariskunta esiintyy. Juhlat jatkuvat vauhdikkaasti ja Tuksu iskee Artoa skumppalasilla päähän.

Seuraavassa opetusvideossa Tuksu palaa putkasta seuraavana aamuna, ja antaa haastattelun, samalla kun umpihumalainen Arto pyörii sohvalla koristen ei ymmärrettävää kieltä. Videossa Tuksu haluaa myös uuden tositv-sarjan, jossa hänelle etsitään uusi mies.

Kokonaisuudessaan siis suomen prinsessa häät erosivat hieman Ruotsin viimekeväisistä vastaavista. Olikin mielestäni jonkinlainen ihme, ettei Ruotsin hovi keksinyt näin menevää tapahtumasarjaa Victorialle ja Danielille.

Prinsessahäät Suomessa ja Ruotsissa ovat hyvin erilaiset, vaikka muuten kulttuurierot maidemme välillä ovat aika vähäiset.

Jos nuorille tulevaisuuden toivoille ja muille potentiaalisille rapajuopoille näytettäisiin näitä videoita sen sijaan, että kielletään lainmukaisten tuotteiden mainonta, olisi sillä paljon suurempi vaikutus. Uskon että nämä nähtyään he näkisivät ne vaarat mitkä alkoholi voi ihmiselle aiheuttaa!

Seiskalle puolestaan pitäisi antaa Elämäntapaliiton kunniapalkinto alkoholiongelmien dokumentoimisesta valistustarkoituksiin!

Jos puolueet kävisivät ulkona

Olen joskus linjannut, etten kirjoittaisi politiikasta tai uskonnosta blogiini, mutta nyt kun eduskuntavaaleihin on puolitoista kuukautta, on hyvä aika kääntää takkia ja rikkoa tämä linjaus. Vaaleissa on pitkästä aikaa kunnolla säpinää, kun metsien miehet ja Itä-Helsingin maahanmuuttokriitikot ovat krapuloissaan heränneet Timo Soinin kutsuhuutoon.

Perussuomalaisten rakettinousu takaa sen, että vaaleista tulee erittäin mielenkiintoiset ja perinteiset suuret puolueet saavat tehdä tosissaan töitä, jotta säilyttävät asemansa. Mielenkiintoisesta tilanteesta voidaankin tehdä skenaario, että puolueet olisivat henkilöitä samassa ravintolassa ja yksinäisenä äänestäjänä en haluaisi lähteä ravintolasta yksin.

Ensimmäisenä ravintolaan astuessa katse kiinnittyisi kokoomukseen, upean näköinen ja hymyilevä blondi korkeissa koroissa pelaisi hieman silmäpeliä tai tulisi suoraan juttelemaan. Kokoomus arvostaisi kovaakin yrittämistä sekä lupaisi ”paremminvointia” silmää iskien. Luulen, että kokoomuksen kanssa juttu luistaisi ja toivotalkoot voisivat jatkua jatkoilla. Jos asiat johtaisivat pidemmälle, ja tulisi aika udella turvallisuuspolitiikasta, kokoomus kuiskaisi kuitenkin todennäköisesti hellästi mutta päättäväisesti korvaani: ”Se ei ole tämän kevään asia, sovitaanko ettei puhuta siitä?”

Siinä missä kokoomuksen tapaisi Tigerissa tai Kaivohuoneella, ei keskusta puolestaan välittäisi paikasta missä käy. Keskusta olisi juuri sinkuksi jäänyt naapurintyttö, joka on lähtenyt ulos lapsuudesta saakka hänestä välittäneiden ystävien kanssa. Keskusta olisi vielä niin poissa tolaltaan suuresta muutoksesta joka on ympäristössä on tapahtunut, joten hän ei tiedä, haluaako yhden illan juttuja vai perheen, omakotitalon maalta vai citykämpän Helsingin keskustasta.

Keskustan kanssa keskustelu voisi olla hieman hankalampaa, sillä tilanteestaan johtuen keskusta ei haluaisi ottaa kantaa mihinkään, vaan pyrkisi miellyttämään ketä vaan joka sattuu siitä kiinnostumaan. Keskustan hyvä puoli olisi se, ettei sille tarvitsisi erikseen tarjota drinkkejä, vaan keskusta olisi hoitanut mukaansa isosedän yhdistyksen luottokortin, jolla kulut voisi kuitata.

Demarit istuisivat baarissa samassa pöydässä samojen kavereiden kanssa, jossa he ovat tottuneet istumaan jo siitä saakka, kun ensimmäisen kerran pääsivät isosiskon papereilla sisään. Demarit haluaisi osoittaa suosiotaan kutsumalla mukaan naapurin isoveljen, joka on ollut ei-kaupallisessa tv-yhtiössä töissä.

SDP:n saaminen jatkoille edellyttäisi pitkää ja piinallista keskustelua siitä kuinka ennen oli kaikki paremmin, ja kuinka itse asiassa demarit oli rakentanut koko baarin, ja kuinka Suomi ei olisi voittanut maailmanmestaruutta jääkiekossa vuonna 1995 ilman kyseistä baaria. Jos demarit lähtisi jatkoille, ei hän suostuisi kuitenkaan lähtemään ilman parasta ystäväänsä SAK:a.

Perussuomalaisten kohtaaminen baarissa olisi hankalampaa, todennäköisempää tämä emäntä olisi tavata raastuvassa, kuin diskon tiskillä. Kuitenkin jos päätyisi Hakunilaan karaokebaariin, luulen, että persut tulisi juttelemaan aivan eri kehotusta. Persujen kanssa kommunikointi voisi olla vaivalloista, sillä olisi oletettavaa, että persut olisi ollut paikalla jo aamukymmestä laulamassa Aikuista naista. Keskustelua olisi turha odottaa, mielipiteitä sitäkin enemmän.

Persut eivät puhuisi mitään ymmärrettävää kieltä, sillä baarissa vietetty aika korreloisi suoraan kulutetun alkoholin määrään. Kuitenkin Persut vastustaisi kieltenopiskelua, karoke-emäntää, ja kaikkea mitä nyt vaan voi baarissa vastustaa. Jos tämän neidon kanssa päätyisi jatkoille, voisi seuraavana päivänä olla suurempi krapula ja morkkis kuin Arto Länsmanilla tänä maanantaina.

Vihreät olisi varmasti helposti lähestyttävä, vaikka olisikin uppoutunut Immanuel Kantin teokseen samalla, kun naukkailee punaviiniä. Vihreät eivät olisi tulleet baariin etsimään seuraa, vaan olisivat tyytyväisiä omaan erinomaisuuteensa. Vihreät eivät välttämättä lämpenisi iskuyrityksistä, sillä jatkoille pitäisi mennä hiilidioksidipäästöjä aiheuttavalla kulkuvälineellä. Tämän sijaan vihreät lähtisi ajamaan polkupyörällä takaisin kotiin.

Seuraavana päivänä vihreät lähettäisi kuitenkin sähköpostiviestiä, joka on tarkoitettu ystävättärelle, ja siinä kuvailtaisiin tarkasti miten edellinen ilta on mennyt ja millaisella strategialla edellisen illan tuttavuutta tulisi jatkossa lähestyä.

Vasemmisto olisi baarissa omassa kulmassaan, vihaisena siitä, että keksimänsä idea ihmisen lentokyvyn saavuttamisesta tulitikun ja vappupallo yhdistämisellä ei toiminut, koska maan vetovoima on suurempi kuin yhdistelmän nostovoima. Vasemmistolla olisi hyviä ideoita miten iltaa voisi jatkaa, mutta uurnille tuskin päästäisiin, koska ideat hukkuisivat pseudoälykkään ja turhautuneen kiukuttelun alle.

Svenska gruppen olisi aivan oma lukunsa, RKP ottaisi skumppapullon ja seuran vastaan iloiten Motelletin yläkerrassa. Juttu luistaisi kivasti keskustellessa purjehduksesta ja talvilomasuunnitelmista Alpeilla. Siinä vaiheessa, kun tulisi aika ehdottaa, että mennäänkö meille vai teille äänestämään, tulisi kuitenkin eteen pulma, joka pitäisi ratkaista, eli pitäisi osata piirtää numerot ruotsiksi.

Näitä vaihtoehtoja tarkastellessa, on varmaa, että huhtikuussa riittää touhuttavaa ja turuilla ja toreilla on jos jonkinlaista säpinää.