Kreikka on elänyt jo hetken aikaa Petri Nygårdina huudellen tarjoamisesta ilman maksuvalmiutta. Varatta eläminen on kuitenkin aiheuttanut maalle kroonisen budjetti alijäämän, ja euromaiden, IMF:n ja yksityisten rahoituslaitosten pomot ovat päässeet housut kintuissa yllätettyjen helleenijohtajien kanssa erilaisiin hotelleihin ja motelleihin ensimmäisen tukipaketin jälkeisille jatkoille.
On mielenkiintoista, että valtio, joka elää agraarituotteista ja turismista, voi joutua ongelmiin. Luulisi, että lempeä välimeren ilmasto antaisi hyvää kasvualustaa salaatille ja tomaateille ja muille agraaritalouden tuotteille, joiden kilohinta on parhaissa tapauksissa jopa toista euroa. Näiden maassa kasvavien kultakaivosten lisäksi, maalla on myös pitkälle jalostettuja huipputeknologian tuotteita kuten fetajuustoa ja turistien kiusaksi muodostettavia taksijonoja.
Näinkin pitkälle kehitettyjen tuotteiden kanssa olisi aivan ymmärrettävää, että maan reaalitalous olisi kunnossa, mutta toisin on käynyt. Ilmeisesti Kreikassa on luettu samaa kansantaloustieteen oppikirjaa, jota myös Antti Kurhinen luki pyrkiessään eduskuntaan ja luvatessaan kaikille kansalaisille omat upouudet Mersut. Harmillisesti Kreikassa ylivarojen eläminen on saatu toteutettua samaan aikaan kun Antin valtionbudjetin uusjako jäi vain haaveeksi.
Kreikan kohdalla ongelma on siis jo syntynyt ja tällä viikolla Euroopan talouseliitti päätti viimein kunnon jytkytukipaketista Kreikalle. Suomen oppositiopopulistien johdolla ajamat velkajärjestelytakuut luvattiin myös pääministeri Kataiselle suullisesti. On hienoa, että Kataisella on reiluja kavereita kuten Berlusconi ja Sarkozy, joiden sanaan voi luottaa kiperimmissäkin tilanteissa.
Takuiden on joka tapauksessa jollain tavoin olla kiinnittettyjä maan reaalitalouteen, eli tuotteisiin, palveluihin tai muuhun omaisuuteen. On hienoa, jos Suomi saa velkojensa vastineeksi puolellatoista miljardilla fetasalaattia, sillä tällä olisi suuri terveysvaikutus korkeasta verenpaineesta ja sepelvaltimotaudeista kärsivään Suomen peruskansaan. Jos fetasalaatin osuutta pienennettäisiin, ja vaikka vain puolella miljardilla otettaisiin taksijonoja, voisi tällä olla kannustava vaikutus julkisen liikenteen käyttöön eduskunnan uusien kansanedustajien keskuudessa.
Kreikan talouskriisi on nyt näennäisesti selätetty, mutta paljon on keskusteltu myös Euroopan talousalueen seuraavista ongelmatalouksista ja moral hazard –ilmiöstä, jossa valtiot voivat ylivelkaantua niin paljon kuin haluavat ja Euroopan Unionin talous- ja rahaliitto ehittää hätiin. Tässä olisi Suomella paikka myydä omaa harvinaislaatuisen korkean moraalinäkemyksen hallinan know how’ta.
Koska Kreikan pekastuskekkereissä on ollut silmäätekeviä kuin Tuksun häissä, voitaisiin Suomesta lähettää pari Seiskan toimittajaa kertomaan korkean moraalin toiminnasta ja näin voitaisiin ehkäistä muiden maiden kaatuminen vauraiden Euromaiden syliin. Opetusmateriaaleina voitaisiin käyttää vaikka toimittajien vastuullista alkoholitarjoilua kohuprinsessalle.
---
Kirjoittaja huomauttaa myös, että Suomen osuus ensimmäisestä Kreikan tukipaketista oli noin 1,5 miljardia euroa, ja paketin kokonaiskoko oli noin 110 miljardia. Toisessa tukipaketissa Suomi on mukana 1,4 miljardilla, kun euromaiden ja IMF:n tukipaketin kokonaiskoko on 109 miljardia. Toisessa tukipaketissa on mukana myös yksityiset rahoituslaitokset, jotka ovat pidentäneet Kreikan erääntyviä lainoja 135 miljardin edestä. Suomen osuus siis koko 354 miljardin potista on 0,8 prosenttia. Tämä pieni pikavippi lienee kuitenkin pieni hinta siitä, että vältetään suurten eurooppalaisten pankkien kaatuminen ja kansainvälinen regressio.

