Taloudessa on oltava tilaa etiikalle

Tämän kertainen teksti syntyi vastineena ystäväni pääkirjoitusosastoon kirjoitettuun tesktiin Iisalmen Sanomissa 6.10.2009.

Toimittaja Turusen teksti pitää sisällään vissin totuuden siitä, että kauppatieteiden opintoihin tulisi sisällyttää eettisiä kursseja sekä voitontavoittelua laajempaa katsontakantaa talouden temmellyskenttään. Ajatus on kummunnut esiin myös Yhdysvalloissa, joka on puutteistaan huolimatta dynaamisen talouden mallimaa.

Niin nykyisen globaalin finanssikriisin kuin vuosituhannen alussa velloneen Enron-skandaalin syynä pidetään järjestelmän pettämistä: yksittäisille toimijoille oli luotu kannusteet, jotka kannustivat toimimaan vastoin lakeja ja yleisesti hyväksyttyjä normeja. Tosin on mielestäni vastuutonta syyttää globaalista finanssikriisistä pelkästään ”nuoria leijonia” ja heidän lainanantoaan, sillä Amerikassa leimahtanut sub-prime kriisin perimmäinen syy oli ylivelkaantuneet kuluttajat, jotka lainasivat enemmän kuin tienasivat.

Mitä tulee Tommin esille tuomiin näkemyksiin Milton Friedmanista, tulisi pitää kirkkaana mielessä, että voitto on yrityksen ensisijainen tehtävä. Ei tosin ainoa yhteiskunnallinen vastuu, mutta silti se on ainoa keino tuottaa tehokas organisaatio ylijäämän tuottamiseen. Ongelma ei sinällään olekaan yritysten tehtävässä, vaan pikemminkin siinä miten yrityksen tuottama ylijäämä jaetaan sen sidosryhmien kesken oikeudenmukaisesti. Tätä pohdittaessa, voisi monessa otteessa olla käyttöä eettisyydelle.

Pohdittaessa post-sub-prime ajan talouden järjestämistä ei tulisi asettaa talousliberalismia ja oikean ja väärän erottamista vastakkain. En pidä uusliberalismia tai vapaata taloutta kirosanana, vaikkakaan en usko verojen täydelliseen poistamiseen tai vahvin voittakoon –periaatteeseen.

Kapitalismin mallimaassa Yhdysvalloissa on ajauduttu tiukentamaan finanssivalvontaa, ja olemme nähneet jo ennen kuulumattomia tekoja valvonnassa, kun Yhdysvaltojen suurimmat pankit joutuivat avaamaan taseensa valtionhallinnolle stressitestien yhteydessä. Näkemykseni mukaan talouden tulisi saada riittävä vapaus kasvaa ja kukoistaa rankaisuvallan omaavan tahon valvoessa lainsäädännön avulla. Lainsäädännön rooli ei saisi kuitenkaan olla taloudellisen kasvun este tai hidaste.

On muistettava, että taloudessa tulee olla tilaa riskinotolle, yrittämiselle sekä ylijäämän maksimoimiselle, sillä nämä luovat työpaikat, julkisten palveluiden rahoituksen ja määrittävät elintason. Uudessa dynaamissa ja liberaalissa taloudessa on tilaa, ja tuleekin olla, tilaa eettiselle ajattelulle.