Suomen kesän hehkuessaan kovimmillaan ja kesälomakauden sykkiessä, on vaarana, että lomailijoilta jää putki päälle. Tätä vartenhan on aikoinaan myös kehitetty lomaltapaluuraha, joka maksettiin, jos lomailijat palasivat työmaalle. Nykyisin lomaltapaluuraha maksetaan yleensä jo kesäkuussa, sillä luotetaan että raskaan työn raatajat palaavat sorviensa ääreen syksyllä kuitenkin.
Tässä piilee kuitenkin vaaran paikka, sillä olen itsekin huomannut, että olen lomalla muuttunut satunnaiskäyttäjästä huomattavasti täyspäiväisempään meininkiin. On helppoa tarttua tuotteisiin mihin kellon aikaan vaan, kun ei ole väliä kellolla, viikonpäivällä tai vuorokauden ajalla. Seuraavana aamuna ei tarvitse nousta oravanpyörään, vaan voi vaan ottaa rennosti, tasoitella edellisen päivän nautintoja. Samalla olen myös liusunut sekakäyttöön ja olen hakenut erilaisia tuotteita laajentaakseni tajuntaani.
Aamulla olen pahimpiin tärinöihin nappaillut Iisalmen Sanomia. Ensin ajattelin että kokeilen vain ystäväni kirjoittaman uutisen, jonka jälkeen oli pakko ahmia koko lehti. Erityisen koukuttavaa on huomata, että seuraavana aamuna ystäväni uutisesta kirjoitettiin pääkirjoituksessa, ja odotan jo innolla, koska Iisalmen sykkivän ydinkeskustan ja muotitalon läheisyyden parkkipaikkaongelma leviää lehden tekstaripalstalle. Mielestäni tämä lomalaiselle täysin sallittua ja lainatakseni suuren ajattelijan Teuvo Hakkaraisen sanoja: ”Lomalla saa olla ihan oma itsensä.”
Kovempaa kamaa halutessani olen vetänyt Suomen kuvalehteä ja pahimmissa vimmoissani jopa Apua ja Me-lehteä. Nämä eivät vielä ole kuitenkaan muuta kuin alkupaloja, joilla saa aamun mukavasti käyntiin. Todellisesta kovasta kamasta puhuttaessa voin tunnustaa että olen nauttinut Sofi Oksasen tuotannosta oikein kunnolla. Alkuviikosta vedin kokonaisen Baby Janen päivässä.
Tämän jälkeen halusin vähän erikoisempaa ja päätin narkata Juha Vuorisen Romaanikerjäläisen. Olin aiemmin opiskeluaikana kokeillut saman tuotteen johdannaista eli Juoppohullun päiväkirjaa, joka ei kuitenkaan kolissut. Romaanikerjäläinen puolestaan oli kovaa ja puhdasta kamaa. Otan varmasti Vuorisen blogin myös kevyeen viikonlopun viihdekäyttöön, kunhan taas arki koittaa.
Tämän jälkeen oli pakko saada taas lisää oota ja löysinkin kassin pohjalta puolittain kolutun Stalinin lehmät. ¬Aloin trippailemaan tämän kanssa, mutta en ole vielä malttanut päästää tuotetta loppumaan, sillä siinä on kaikki Oksaset jotka minulla on mukana, ja kaupunkiin on 25 kilometrin matka. Onneksi mukana on kuitenkin tavaraa aina klassikoista hyvän elämän oppaisiin ja viihteelliseen kirjallisuuteen.
Lomalla on hyvä olla keskellä metsää, kuunnella linnun laulua ja haapojen huminaa. Välillä puhdistaa lähde, lämmittää savusauna, grillata ja nauttia kamaa, johon ei arkena ole aikaa. Voi vaan ihmetellä ja odotella, että joku huippuälykäs sosiaalisen median supersankari, kommetoi tämäkin tekstin linkkausta facebookissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti